Viimeiset pari vuotta on eri rintamilla tämän miehen käyty häviävää taistelua uupumusta ja epärealistisia odotuksia vastaan. Ensimmäisenä kärsijänä olivat opinnot, mitkä jymähtivät pääosin kuin betoniseinään. Sen jälkeen on kärsinyt vuorollaan pokeri, mtg-harrastus, sosiaalinen elämä ja oikeastaan kaikki muu. Viimeisten parin vuoden aikana kaikki pikkuasiatkin ovat tuntuneet välillä täysin ylitsepääsemättömiltä ja aivot ovat todennäköisesti olleet ylirasittuneita koko ajan. Samaan aikaan kun jotkin vastoinkäymiset ovat tuntuneet ylitsepääsemättömiltä on toisaalta tunteet ja henkinen kapasiteetti olleet niin ylikierroksilla että kaikkeen on suhtauduttu erittäin vahvasti reagoiden.
Kaikkeen tuohon nähden oli pieni ihme että kykenin painamaan täysillä viime vuonna heinäkuun alusta marraskuun alkuun 15 viikkoa pokeria netoten noin 80 000 euroa (arvioisin, että odotustulos olisi ollut parempi, nousten yli 100 000 euroon mutta se ei himmennä toteutunutta tulosta). Pelitunteja kertyi nelinumeroinen määrä. Sen jälkeen suhteellisen suosiolla vietin marras-joulukuun suhteellisen rennosti pääosin kotona (ja runsaan viikon Dominikaanisessa tasavallassa), mutta se ei selvästi riittänyt. Mutta selvästi paukkuja löytyy vielä jakoon, kun motivaattori ja keskittyminen on tarpeeksi vahvaa.
Tuon grindin jälkeen tuntui siltä, että voimia vielä olisi, mutta pienistä asioista sen huomaa: yleisen epävarmuuden rinnalla mm. siitä, että jo kolmesti olen unohtanut uunin päälle (pelkän merkkivalon, no danger mutta tätä ei ole tapahtunut noin montaa kertaa koko sinä aikana kun olen asunut nykyisessä asunnossa mikä lähenee vuosikymmentä). Samaan tapaan muutaman kerran on jäänyt mikroateria muhimaan mikroon tunniksi tai yli lämmityksen jälkeen (no big danger sekään, mutta tuotakaan ei ole aiemmin tapahtunut).
Aika siis myöntää tosiasiat ja pistää paletti kuntoon.
Kevään suunnitelma on siis nyt tämä:
18.1-5.2 Itsaripokeri-painaminen turnaussarjojen myötä (oletus, about 16h/päivä, tulos, avg. +25k€ mutta voi olla yhtä helposti -15k€ kuin +100k€). Motivaationa leihuttelevat purppurat.
Loput helmikuusta pyrin painamaan opintotavoitteet kasaan, pl. ehkä yksi kurssi (aion perua enemmän aikaa vaativan kurssin, ja mikäli fiilis on ok kirjatenttiä toisen).
Jos tehty: Maaliskuussa armoa itselle ja 2-3 viikon matka jonnekin kauas pois tropiikkiin. Jos ei tehty, niin koitetaan saada kandi pakettiin ja sitten tuo suunnitelma.
Huhtikuu: Osin varmaan vielä lomalla, sit painetaan seuraava hyvä optio (turnaussarja) jos sellaista tulee.
Toukokuu: Suurelta osin kuin huhtikuu mutta nautitaan keleistä.
Kesäkuu: Viva Las Vegas!
Strategiset muutokset:
- Vanha mtg-kokoelma vittuun. Nautin edelleen draftaamisesta joka tarjoaa erittäin hyvin älyllisiä virikkeitä, mutta en tippaakaan esimerkiksi vanhojen korttien diilauksesta. Taakka pois, nautinto saa jäädä koska viime kädessä mtg-draftaaminen on aina ollut minulle erittäin miellyttävää toimintaa.
- Yliopisto-opinnot: Suoritetaan loppuun. Mutta keväällä 2017 tavoitteena tasan tarkkaan kandin kasaaminen + 3 kurssia, eikä oteta stressiä vaikka jälkimmäinen ei toteutuisikaan. Seuraavan kerran uhrataan ajatuksia opiskelulle syksyllä 2018.
- AMK-opinnot. Itse asiassa opinto-oikeus meni vanhaksi, sisäänpääsy on joka tapauksessa naurettavan helppoa (riittää että herään pääsykokeeseen). Jos fiilistä löytyy ja sopiva tilaisuus löytyy + saan hyväksiluettua vanhat opinnot joista puuttuu vain 1/2 työharjoittelusta ja oppari
- Pokeri. Kaikilla on oltava työ? No ei oikeastaan, mutta tämä on se mikä rahan tuo pöytään. Nelinumeroinen määrä tunteja vuodessa, monta tapaa edetä siitä (painotetaanko normiohjelmaa vai spesiaalieventtejä). Tulee (lähes) kaiken muun edelle, kuten "työ" useimmilla.
- Kasinopelit / vedonlyönti / sijoittaminen: ei oteta stressiä ainakaan 2017. Tavoitteena lyödä +EV-linejä kaikissa noissa kaikesta huolimatta.
- Politiikan suhteen nuoruuden päättyminen jo helpotti valintaa: luottamustehtäviä on nyt tasan yksi eli Suomen Pokerinpelaajat ry:n hallituksen jäsenyys. Kun se vie aikaa ehkä 5 tuntia vuodessa, niin ei rassaa. En aio 2017 ottaa uusia tehtäviä, ja jos 2018 aion ottaa niin sen todellakin pitää olla lähellä sydäntä. Ammattilaisuran ajattelemisesta politiikassa (siis kansanedustaja etc.) luovuin jo vuosia sitten, ei tällaisella nimet unohtavalla joskin matemaattisesti hyvin terävällä ihmisellä ole edustuksellisessa demokratiassa A) mahdollisuutta ja B) suurelta osin myöskään intressejä edetä eteenpäin. Virkamiehen ura? Ehkä, jos taloudellinen asema on jo ennen sitä varmistettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti