Varianssi on julma seuralainen

Viime viikkoina on taas tullut kirottua julman downswingin aikana varianssin nurjaa puolta, joka MTT-pelaajalla on todella usein läsnä. Itse varianssihan on läsnä useimmilla elämänaloilla, alkaen syntymästä jossa toisille annetaan hopealusikkasuuhun, eräille platinakärryt ja kolmansille savikuoppa.

Jos Suomessa syntyminen on vanhan sanonnan mukaan lottovoitto, niin köyhään suomalaisperheeseen syntyminen keskivertolapsena on parhaimmillaankin se neljä oikein. Eli ei iso voitto, mutta kun suurin osa maailmasta saa tyhjiä arpoja niin silti ihan kiva. Syntymästään tyhmälle tai muuten rajoittuneelle vekaralle se on kuitenkin suhteessa helposti elämän ja kuoleman kysymys, sillä täällä heille on tasoitettu tie niin pitkälle kuin se on mahdollista. Älykkäiden osalta parempi olisi syntyä suunnilleen mihin tahansa muuhun maahan missä on edes suhteellisen rauhallista ja hyvä koulutusjärjestelmä, sillä Suomessa tasapäistäminen tappaa kyllä suurimman osan ihmisten luovuudesta.

Mutta takaisin pokeriin. Laji, jossa kaikkien kuvittelisi käsittävän varianssin ja etenkin MTT-pelaajien sen julmuuden, ei poikkea populaation puolesta tietämyksessä merkittävästi tavallisesta tallaajasta. Suurin osa pokerinpelaajista ei tajua varianssista (eikä muuten juuri pokeristakaan) yhtään sen syvällisempää, mitä nyt papukaijan lailla toistavat oman esikuvansa sanomaa. Toisten mielestä täysi tuuripeli jossa varianssi päättää kaiken lopputuloksen osalta, toisten jopa yleisesti älykkäiden mielestä pokerissa ei ole varianssilla pitkällä tähtäimellä mitään merkitystä. Molemmat suunnilleen yhtä väärässä.

Ensimmäisestä hyvä esimerkki on lähes kuka tahansa RAYn pelikoneita, Veikkauksen kenoa tai lottoa pelaava. On helppo uskoa että pokerissa ei voi voittaa, kun itse painaa pää hiessä Jokeripokeria ja toteaa kerta toisensa jälkeen ettei ”pokerissa” vain voi voittaa. Ja laittaa lauantaina sisään loton, jossa taatusti ainoa suurvoittaja on Veikkaus. Luonnollisesti tämä henkilö pitää itseään suurena pelitaktikkona kun tuuppaa loton jättipottikierroksella viikon palkan lottoon. Pokeria tämä henkilö nettipokerissa ei luonnollisesti pelaa, koska ”kaikki nettikasinot ovat rigged” kun vastustaja tuli kaksi kertaa dollarin turnauksessa kalleparista ohi ässäakalla.

Toisesta ryhmästä esimerkkejä löytyy monenlaisia, mutta otan esimerkkinä älykkäästä ja kyvykkäästä ihmisesta suomalaisen pokerin grand old manin Aki Pyysingin. Vaikka olen monista asioista samaa mieltä ja suosittelen hänen kolumnejaan usein muillekin, hänen käsityksensä varianssin merkityksestä pokeriuralle on käytännössä täysin väärässä vähättelevyydessään. Ehkä voisin jakaa hänen näkemyksensä, mikäli ihmisellä keskimäärin olisi aikaa, rahaa ja henkisiä voimavaroja loputtomasti. Mutta koska näin ei ole ja elämme reaalimaailmassa, ei varianssin merkitystä kestävästi kenellekään pokerinpelaajalle voi väheksyä mm. seuraavista syistä:

- Uuden pokerinpelaajan pelikassa muutamia hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta on rajattu. Epäsuotuisa varianssi alussa tappaa helposti suurimman osan pelaajista kassan suhteen, ja lopuista suurin osa kaatuu henkisen puolen pettäessä. Eikä ajallisestikaan ole useilla ihmisillä kestävyyttä lyödä päätänsä seinään pitkään.

- Suurin osa hyvin runanneista pokerinpelaajista on täysin sokeita varianssille. Tämä on johtanut siihen, että sinänsä hyvätkin pokerinpelaajat ovat ottaneet liiallisia riskejä ja menettäneet terveen itsekritiikin jota kautta hekin ovat katkenneet ja sitä kautta menettäneet mahdollisuutensa hyödyntää osaamistaan ainakin joksikin aikaa. Toki on poikkeuksia, kuten Guy Laliberté jonka rolleilla ei paljoa haittaa vaikka menisi varianssin piikkiin muutama miljoona ylimääräistä.

- Varianssin vähätteleminen ja maksimaalisen EV:n hakeminen ylisuurilla panostuksilla on jo todennäköisyyksien valossa turmiollista. Tämä voidaan todeta suoraan mm. matemaattisista malleista.

- Kukaan ei todellisuudessa runaa elämänsä aikana tismalleen EV:n mukaan. Eikä varianssi tasoitu loppua kohden jos matka on katkennut välissä.

- Varianssilla on myös vaikutuksensa pelipöydän ulkoisiin tapahtumiin. Ja niiden haitallisista / hyödyllisistä vaikutuksista tulee kerrannaisseurauksia siten miten suhtautuu varianssiin pelipöydässä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Pehmentävänä tekijänä sanottakoon että kaksikymmentä perättäistä plussavuotta varmasti sumentavat lähes kaikkien ihmisen todellisuudentajun. Ehkä itsellänikin näin käy, vaikka takana on vasta (huomattavasti varianssikkaammissa pelimuodoissa ja vähemmällä peliajalla) vasta yksitoista peräkkäistä plussavuotta. Pokeriammattilaiseksi en itseäni tosin laske.

Ja eipä siinä, uskon että Akin kaaduttua 1990-luvun pokeripöydissä varianssiin hän olisi varmasti menestynyt muilla elämän osa-alueilla. Kuten on tehnytkin. Toiset handlaavat elämäksi kutsutun pelin hyvin, vaikka omaisivatkin uskontoon verrattavissa olevia harhauskomuksia.

Aki kolumnit pokeria koskien löydät tuolta: http://www.pokeritieto.com/kolumnit/aki-pyysing ja sijoitusasioita koskien tuolta: https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit (huono systeemi, ei voi rajata kirjoittajan mukaan).

Minulla on tapana purkaa MTT-biittejä tilttiblogeihin pieninä annoksina. Joku toinen ottaa biitit vastaan rauhallisesti, ja tietyn biittimäärän jälkeen joko tilttaa pokeripöytiin tai pistää hiiren / näppäimistön / läppärin päreiksi. Kolmas vetää pään täyteen parin pelisession jälkeen ja nollaa siten tilinsä. Usein myös kirjaimellisesti kun softa aukeaa ja peli tuntuu luistavan huppelissa ”paremmin”.

Niin monta tapaa käsitellä biittejä kuin on pelaajiakin. Pienemmän varianssin käteis- ja sittaripeleissä biittejä on toki paljon helpompi käsitellä kuin turnauksissa, jossa yhden yksittäisen käden lopputulos voi helposti päättää onko vuotesi tulos vaikka kymppitonnin tappiolla vai parisataa tonnia voitolla. Etenkin, jos pokerista on tarkoitus tienata elanto.

Minusta on kuitenkin huvittavaa, kun häviävät hupipelaajat, PLO10:sta päivätyön ohessa break-evenissa painavat ”pokerin mentaaligurut”, alkoholisoituneet ex-”ammattilaiset” ja muut eivät-niin-menestyneet pelaajat tuomitsevat menestyksekkäiden pelaajien keinot. Aina tuntuu olevan paikalla tietäjiä, joilta löytyy neuvoja joita he autuaasti ja monta kertaa peräkkäin jakavat, vaikka heillä ei ole mitään käsitystä turnauspokerin varianssista eikä muutenkaan elämästä jossa pokerilla pyritään voittamaan muutakin kuin se seuraavan perjantain mäyräkoira.

Ja loppukaneettina: kyllä se vituttaa aivan helvetin saatanasti olla yli kymmenen kilon kuopassa kymmenessä päivässä heikkotasoisista peleistä vaikka se olisikin vain varianssin harvinaisen kurjaa puolta. Mutta enemmän olisin huolestunut, jos ei vituttaisi.

P. S. Oon silti yhteensä about 50k€ voitolla viimeisen kolmen kuukauden jäätävästä grindauksesta. Don't worry, be happy!